Life is a Peach

;_______; ♥ söpöjä. Sain äiteillä välillä.

Ja sit iski jaksamattomuus piirtää. Hyvin siis menee nyt, paremmin kuin koskaan. Lukuun ottamatta että olen jonkin vaivan kourissa koko ajan......... Silti olen onnelliiineeen! Plutokin virkistyi kummasti ja pentuilee entiseen tapaansa. Vain liukkaat lattiat esteenään.

...näytän juopuneelta hobitilta herätessäni kuumehourussa.

Jjjoo hirveä himotus ois tehä tälle tukkavärkille jotakin kun on ollu tämän samannäkönen varmaankin jo puoli vuotta... en vaan tiedä mitä :D:D

Kuten näkyy mustaa ainakin tahtoo. Pinkin haluisin vaihtaa siniseksi muttako blondaamalla hiukset ottas taas vähän damagee ja sit tippuu tukka päästä yyh. Lyhyempikin kuontalo on alkanu tehä kauppaansa minun pienessä mielessä mutta toisaalta olen niin ahkerana kasvattanut tätä pehkoa joka on nyt jo puoliselkään asti -__-' sofhosaosj järkevät päivitykset

http://www.youtube.com/watch?v=oo6bf88iHHU

Musiikin suhteen nipot älkää edes vaivautuko kuuntelemaan tuota :')

Ahh.. löysin tämän kappaleen joskus vuosia sitten ja kun en muistanut laittaa sitä minnekään ylös en enää koskaan löytänyt sitä - paitsi nyt! Kiitos kummallinen yhteensattuma :D

Starwalker, he's a friend of mine
You've seen him looking fine
He's a straight talker, he's a Starwalker
Don't drink no wine
Ay way hey o heya

Wolf Rider she's a friend of yours
You've seen her opening doors,
She's a history turner, she's a sweetgrass burner
And a dog soldier
Ay hey way hey way heya

Holy light, guard the night.
Pray up your medicine song.
Oh, stake dealer you're a spirit healer,
Keep going on.
Ay hey way hey way heya

Lightning Woman, Thunderchild
Star soldiers one and all oh
Sisters, Brothers all together
Aim straight, Stand tall

Starwalker he's a friend of mine
You've seen him looking fine
He's a straight talker, he's a Starwalker
Don't drink no wine
Ah way hey o hey...

Aya hey hey heyo way hey heyo
Ay hey hey heya
Hey way hey way heya
Heya wey yoh
Ay hey way hey way heya

Kylmiä väreitä ♥ 

Koska intiaanikulttuuri on aina ollut hyvin lähellä sydäntäni~

Toipilas on jaloillaan jälleen! Kaipuu on kadonnut sen jälkeen kun kuulin mitä kaikkea meikäläisestä on puhuttu, siis sellaista mikä ei ole edes totta. Oikeastaan tuntemukset ovat hieman sekaisin, on niin vihaa, sääliä kuin helpottuneisuutta enkä oikein osaa keskittyä tällä hetkellä mihinkään, siksi niin vanma piirroksia..

Mulle oli määrätty nyt kohta yli kaks kuukautta sitten jo masennuslääkkeet mut mä en sit koskaan alkanut syömään niitä koska iu, medikalisaatio. Olin aloittaa syömään lääkkeitä eron tultua mutta sanoin itselleni että minähän en turhiin lääkkeisiin sorru. Enkä alkanutkaan.. Uhh.. Nyt voin olla ylpeä siitä että olen alkanut tuntea oloni VAHVAKSI. Ja se tuntuu hyvältä.. Argh kun en osaa edes kirjoittaa mitään tähän! Jokatapauksessa muhun ei enää satu. Ei ollenkaan.

I did good?

Niin vaikea hyväksyä se ettei ole ketään kenen syliin mennä suukottelemaan.. Vihasin elämääni ennen seurustelua, olin yksinäinen ja tunsin itseni kykenemättömäksi tekemään elämälläni mitään. Kaikki mitä haluan on että saan oman perheen joskus. En halua olla sinkku. En ole onnellinen koska elämästäni puuttuu jotain niin tärkeää. Yatävät eivät korvaa minulle rakkautta.. Mikään ei korvaa. Elämä on niin tasapainotonta.. Niin oli koko sen ajan kun vain haaveilin rakkaudesta eikä kukaan minusta pitänyt. Tuntuu kuin olisin jälleen yläasteella. Kavereita on mutta kenenkään kanssa en vietä aikaa, ei ole mahdollisuutta. Luulin että selviäisin, luulin että olisin kasvanut yli siitä pelosta että en saa ketään. Koska minusta tuntuu nyt että en saa ketään. En minä halua ketä tahansa.. Olen niin rauhaton ilman sitä turvallista tunnetta ettei tarvitse olla yksin. On minulla sisko, isä ja äiti, koira, ystäviä.. Mutta ne eivät takaa onnellisuuttani. Eikä asiaa lainkaan helpota että näin viimeyönä unta että olin yhä Jannen kanssa. Tahdon unohtaa... tuntuu niin vaikealta kuvitella eläväni sama vaihe uudestaan kuin joskus vuosia sitten kun ei ollut ketä rakastaa. Voi kun saisin jotain mistä saisin voimia elää ja olla itkemättä edes yhden päivän. Toisaalta ei ole kulunut edes viikkoa. Mutta tämä aika ilman rakkautta on tuntunut niin pitkältä...

En ole ikinä osannut olla yksin. miksi osaisin yhtäkkiä..

http://www.youtube.com/watch?v=id-3FKPpTKw

Ei enää valheita, ei enää välttelyä, ei enää pelkoa, ei enää ahdistusta.. Nyt on vain minä ja uudet tavoitteet, parempi minä, parempi elämä, kasaan itseni kokoon ja lakkaan pelkäämästä yksinäisyyttä. Okei, tällä hetkellä vihaan elämääni, mutta tiedän että elämä ei lopu tähän. Vaikka tuntuu ettei kukaan edes usko että ollaan Janne kanssa lopullisest erottu (mikä saattaa olla syy ettei minua ole suuremmin yritetty lohduttaa tai oikeastaan mitään) minä tiedän että en enää ala siihen. Olenhan tähänkin asti istunut kotona tekemättä mitään, kyllä minä kykenen yksin olemaan vastedeskin..

Pluto täytti tänään 12 vuotta.

Vähän omalaatuisempi karvamatto meillä.

Joo vois lopettaa tän suoraan tussilla piirtämisen ku ei selvästikään ole meikälaisne juttu :))

Tällänen löyty:

Tällasen siitä tein:

Argh en sit jaksanukaa tehä kunnolla. Vähän mielenkiinto asioihin taas vaihteeksi hukass.

RAHAA. Tukekaa mun koiranhankintaa pyytämällä minua tekemään tilaustyö, mitä vain kympillä -__-' Tarvii kyl tosi monta kymppiä että corgi pembroken saan..

Se on kummallista kun tajuaa ajattelevansa ihan koko ajan koiraa.  "ai kun nyt ois ihana käydä lenkillä pikku tepsun kanssa" "oii toi huivi ois ihana mun koiralle!" "mitenhän nyt jos ois oma koira" etc.. ja ne järisyttävät TAHTOO TON kohtaukset ku VAHINGOSSAKAAN nään jossain corgin :DDD kuolen.

Plutoa pidän toki hyvänä ja leikitän ja harjaan ja ruokin minkä ehdin, on voinut aivan mahtavasti viimepäivinä, karva pöllyää talossa kun innostuu riehumaan lelujensa kanssa ja kyllä itse uupuu kun vanhuksella vielä virtaa riittäisi pitkäksi aikaa leikkiä<3 Lenkkeily ei vain millään enää onnistu.. :'//